Eilen oli kyllä ehdottomasti yksi vuoden huonoimmista päivistä. Nukuin pommiin ja myöhästyin töistä kymmenen minuuttia. Kukaan ei olisi huomannut (eikä välittänyt) ja no harm done (kun on heinäkuu ja tosi hiljaista), mutta kun menin itse soittamaan ja ilmoittamaan työnantajalle. Työnajantajani on siis eri kuin työni sijainti. Joku tyyppi (olen ollut pari vuotta hoitovapaalla ja kaikki pomot ja henkilökunta ja kohteet on vaihtuneet) joka on siis joku (pätemisen tarvetta tunteva) pikku pomo vaivautui tulemaan ihan paikan päälle nuhtelemaan minua. Eivät sentään palkastani vähentäneet sitä kymmentä minuuttia (siitäkin oli puhetta)...onneksi olen kyseisen lafkan palveluksessa enää 3 viikkoa ja kaksi päivää ja mahdollisesti jotain pientä osa-aikaista syksyllä opiskelujen ohessa...sitten saa riittää. Ensikesäksi voisi hakea jo jotain oman alan töitä....onneksi nämä ihmiset täällä työpaikalla ovat aivan ihania tyyppejä :)

Oli siinä päivän mittaan paljon muitakin "kivoja" tapahtumia, joihin en viitsi syventyä sen enempää. (Muun muassa kotimatkaan meni kaksi tuntia, kun bussit kulkee niin hyvin. Pyörällä olisi mennyt 40 min. Ja toinen kissamme vähän raateli minua kun yritin antaa sille lääkettä. Voi olla että joudumme lopettamaan sen kun on sairas ja toiselle pitää etsiä uusi koti.)

Kuin pisteenä i:n päälle päivän päätteeksi jouduin vielä väkivallan kohteeksi lähikaupassa. Ostin itselleni herkkuja (lohdutukseksi?) ja yhden ohuen harlekiinin (ei kuulu tapoihin, kymmenen vuotta sitten tullut luettua viimeksi) mutta kun ei ollut mitään mielenkiintoisia lehtiäkään tarjolla. Mies ja lapsi ovat mökillä ja minä siis yksin yhden sairaan (joka paikkaan asioivan) kissan kanssa ja toisen muuten vain rasittavan (naukuu ulos jatkuvasti, mutta ei voi päästää kun eivät pysy omalla pihalla ja vapaana ei saa pitää). No anyway, kassalla ennen minua asioi huonosti englantia puhuva venakka (=venäläinen akka). (En ole mikään rasisti, mtta kun luette tarinan loppuun niin tulette huomaamaan että hän ansaitsee tuon kauniin nimityksen.) Nainen oli unohtanut(?) punnita omenansa ja niinpä kassatäti lähti punnitsemaan niitä ja lukitsi tupakka-automaatin ja sikarilaatikon. (Pussissa oli kaikenlisäksi eri omenoita sekaisin!) Sillä aikaa kun kassa oli poissa nainen rynkytti suljettua automaattia ja lopulta haki askinsa toisesta automaatista, käveli sen kanssa jonon ohi pakkaamaan ostoksiaan ja aski jäi muovipussin alle muiden ostosten joukkoon. Kassatädin palatessa kysyin häneltä, että maksoiko tämä nainen tupakkansa. Asiakas suostui kaivamaan askin esiin ja antoi sen kassalle ja maksoi sitten kaikki ostoksensa käteisellä.

Maksettuani omat ostokseni ja lähtiessäni kävelemään poispäin huomasin, että tämä nainen jäi ostoskärrynsä kanssa odottamaan minua oven luo kaupan sisäpuolelle. Hän ehdottomasti vaati, että minä menen ensin ja sen jälkeen "vahingossa" törmäsi minuun niin kovaa kuin pystyi kärryillään. (Vasemmassa nilkassa on mustelma ja nahkaa vähän irronnut ja lisäksi se on sentin paksumpi kuin oikean jalan nilkka) Pysähdyin ja käännyin nopeasti häneen päin ja kysyin englanniksi, että haluaisiko hän, että kutsutaan poliisit. (Tässä vaiheessa siinä oli muita ihmisiä takana, koska pysäytin hänet ja meidän välissä olevat kärryt ihan ovien kohdalla. En kuitenkaan nähnyt muita kun katsoin suoraan naiseen.) Nainen oli olevinaan niin viatonta että! "Poliisit? Miksi?" Lisäsin vielä, etä siksi kun yritit varastaa tupakkaa ja sen jälkeen vielä ajoit minua päin...Olin kuitenkin niin poikki ja väsynyt koko huonosta päivästä etten yksinkertaisesti jaksanut vaan lähdin menemään ja kotimatkalla soitin miehelleni ja itkin hänelle puhelimessa surkeuttani. Suihkussa käytyäni ja juteltuani sukulaisen kanssa joka on poliisi... (Asia olisi korkeintaan sakkojuttu ja lievästä pahoinpitelystä ja tosi pitkä ja vaikee prosessi joten...)

...menin vielä takaisin kauppaan, jos vaikka asiakkaan henkilöllisyydestä olisi tietoa tai jos joku kassa olisi nähnyt tapauksen. He ottavat minuun yhteyttä mikäli videotallenteissa näkyy jotain tms. Lisäksi sain vielä kahvipaketin ja suklaata ilmaiseksi...eli ehkä se rehellisyys sittenkin kannattaa :) (Herkut ja harlekiini odottavat vielä korkkaamista kun olin niin poikki ja väsynyt, etten jaksanut lukea tai syödä)

Neulomisasioihin: slipoverin takakappale on valmis. Siinä on ihania karkkivärejä. Päävärinä turkoosi ja sitten kolme raitaa vyötärön kohdalla: lila, vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen. Kaikki värit ovat aika vaaleita/melkein pastelleja. Aloitin tänään etukappaletta. Voi olla, että kestää kun olen ollut töiden jälkeen niin poikki tällä viikolla.